Tässä tekstissä pureudutaan tarkemmin puunsuojatuotteisiin – miksi ne ovat tärkeitä rakennetussa ympäristössä, millaisista eri tuotteista ne koostuvat ja mm. miten ne asennetaan, jotta ne kestäisivät aikaa mahdollisimman hyvin.
Miksi puiden suojaaminen on välttämätöntä etenkin rakennetussa ympäristössä
Puun runko ja erityisesti tyvialue (juuristo) joutuvat kaupunkiympäristössä jatkuvasti mekaanisen rasituksen kohteeksi: kunnossapidon koneet, jalankulku, pyöräily, huoltoajoneuvot, lumenkasaus ja liukkaudentorjunta aiheuttavat helposti kolhuja ja hiertymiä rungon pinnalle. [1] Mekaaninen runkovaurio ei ole “vain kosmeettinen” ongelma, vaan se voi avata reitin taudinaiheuttajille ja laholle, heikentää puun sisäistä kuljetusjärjestelmää ja pahimmillaan katkaista veden ja ravinteiden kulun, jos vaurio kiertää rungon ympäri (ns. puun vyöttäminen). [2]
Käytännössä yksi yleisimmistä (ja täysin vältettävissä olevista) vauriotyypeistä syntyy ruohonleikkureista ja siimaleikkureista: tyvialue osuu työkalujen “iskulinjalle”, ja toistuvat viillot kuoreen voivat johtaa pitkäaikaisiin vaurioihin sekä rakenteellisiin heikkouksiin. Tästä syystä puun runkosuoja ei ole pelkkä lisävaruste, vaan usein elinkaarikustannuksia pienentävä investointi: puu on tarkoitettu kasvamaan vuosikymmeniä, joten rungon suojaus kannattaa mitoittaa “pitkää peliä” varten ja oikein käyttökohteen rasitustasolle.
Kaupunkien omat ohjeistukset kertovat hyvin, miten arkipäiväinen tarve puunsuojille on. Esimerkiksi Helsingin kaupunkitilaohje määrittelee, että päällystetyillä alueilla puut suojataan maaritilällä tukikehikkoineen ja rungonsuojineen, ja runkosuojia käytetään, kun puu on lähellä ajorataa tai kevyen liikenteen väylää. [4] Vastaavasti Vantaan kaupunkitilaohje[5] painottaa runkosuojien roolia katupuiden runkovaurioiden ehkäisyssä sekä muistuttaa, että suojaukset vaativat huoltoa ja valvontaa. [6]
Metallinen puun runkosuoja käytännössä
Metallinen puun runkosuoja (puunsuoja, rungonsuoja, puunrunkosuoja) on tyypillisesti teräksinen, ilmava rakenne puun ympärillä: se ottaa vastaan kolhut ja törmäykset ennen kuin isku osuu runkoon. Kaupunkiohjeissa metalliset rungonsuojat kuvataan tyypillisesti noin 1–1,5 metrin korkuisiksi, ja asennustavaksi mainitaan joko kiinnitys maaritilään tai maahan painettava perustaminen nurmi-/kasvillisuusalueilla. [6] Vantaan ohjeessa korostuu myös kaksi erittäin käytännöllistä vaatimusta: (1) suojauksen kuntoa pitää seurata ja (2) runkosuojan rakenteen on oltava avattava, jotta sen voi vaihtaa puuta vahingoittamatta. [6]
Tektar Oy:n myymien metallisten runkosuojien ydinidea on juuri tässä: kestävä, korroosiota vastaan suojattu rakenne, joka kiinnittyy järkevästi samaan kokonaisuuteen juuristoalueen suojauksen kanssa (maaritilä + kehikko) tai vaihtoehtoisesti perustetaan maahan kohteesta riippuen. [7]
Tektarin tuote-esitteistä saa myös konkreettista teknistä sisältöä, jota kannattaa hyödyntää suunnittelussa (mukana on tietoa materiaaleista, mitoituksista, pintakäsittelystä ja käyttötavoista).
Classic (Torkki Classic) on vahvaksi hitsattu runkosuoja (96 hitsisaumaa), joka valmistetaan teräslatasta ja käsitellään sinkityksellä sekä asiakkaan väritoiveen mukaisella jauhemaalauksella. Se voidaan tehdä myös asiakkaan mitoilla ja suunnitelmilla, ja se on suunniteltu nopeasti kiinnitettäväksi useimpiin maaritilöihin neljällä ruuvilla. [8]
Putki 400 (Torkki Putki 400) on putkirunkoinen malli, joka valmistetaan Fe 37 -teräsputkesta (ø 40–50 mm) ja kuumasinkitään (tuotesivun mukaan standardiviittauksella SFS-2765) pinnoitepaksuuden ollessa 60 µm. Malliin voi saada myös joustavan “jousikiinnityksen”, joka antaa periksi törmäyksessä ja palauttaa rakenteen takaisin suoraksi. [9]
Nature (Torkki Nature) valmistetaan 12 mm umpiterästangosta ja pintakäsitellään asiakkaan haluamalla värillä; Nature on myös räätälöitävissä (tankojen määrä/halkaisija, korkeus, kartiokulma sekä ylä- ja alaympyrän koko). Kiinnitys/irrotus on helppoa (voi käyttää esim. RST- ja messinkiruuveja). [10]
Torkki 700 Järvenpää on erittäin tukeva malli, joka pultataan kaikista jaloistaan maaritilään tai muuhun alustaan; tästä mallista löytyy myös maahan upotettava versio ja vakiovärit ovat musta RAL 9005 ja harmaa RAL 7024). [11]
Pintakäsittelyissä on hyvä huomioida myös standardikonteksti: Suomessa (kuuma)sinkityksen laatu- ja koestusviite on yleisesti SFS-EN ISO 1461, joka on korvannut aiemman kansallisen standardin SFS 2765 jo 1999. [12]
Maaritilä, puun runkosuoja ja asennuskehikko samassa kokonaisuudessa
“Maaritilä” (usein myös juuristosuojaritilä / puunsuojaritilä) on päällystetyillä alueilla puun tyven ympärille asennettava ritilärakenne, jonka tehtävä on tehdä kasvualustan kohta turvalliseksi ja kestäväksi kulkualustaksi sekä suojata istutusaluetta tiivistymiseltä. Maaritilä toimii “jalkakäytävän kaltaisena” pintana jalankululle, suojaa maata tiivistymiseltä ja silti mahdollistaa veden pääsyn juuristolle. [14]
Käytännössä maaritilä asennetaan tyypillisesti asennuskehikon/kannatinkehikon varaan (asennus-/säätökehikko, tukikehikko), jotta pinta saadaan oikeaan korkeuteen suhteessa ympäröivään päällysteeseen ja jotta ritilä kuormittuu suunnitellusti. [15] Tämä on myös syy siihen, miksi runkosuojan ja maaritilän yhteensopivuus on niin tärkeää: jos kiinnityspisteet, mitat tai korkotasot eivät “lukitu” toisiinsa, seurauksena voi olla vinoja rakenteita, kitkaa, lisäkolhuja tai jopa rungon vaurioituminen. [16]
Suomalaisissa suosituksissa tuodaan esiin myös hankintalogiikka: maaritilöitä käytetään kovat pinnoitteet -kohteissa, ja rungonsuojan sekä maaritilän tulee sopia yhteen teknisesti ja esteettisesti; siksi ne kannattaa monesti valita samalta valmistajalta. [17]
Helsingin kaltaisissa suurissa kaupungeissa puunsuojajärjestelmä on usein nimenomaan kolmen osan kokonaisuus: asennuskehikko + maaritilä + runkosuoja. Liikennealueille tarkoitettu malli on kokonaisuus, jossa jalankulku- ja liikennemalleissa on identtiset asennuskehikot ja maaritilät, ja järjestelmä voidaan asentaa myös aiemmin istutetulle puulle. [18] Lisäksi Helsingin tilausohjeessa kuvataan avattava maaritilä, jolloin maakehikko voidaan avata ja sulkea jo istutetun puun ympärille (tämä on käytännössä suuri etu saneeraus- ja täydennysistutuskohteissa). [19]
Tektarin maaritilävalikoimaa koskevalla sivulla puolestaan korostetaan EN 124 -mitoituslogiikkaa ja käytännön ominaisuuksia, joita moni suunnittelija ja tilaaja hakee: joissain malleissa on huoltoluukkuja (esimerkiksi valaisimen asennusta varten), kasteluaukkoja sekä paikkoja valaistukselle. [20]
Mitoitus ja valintaperusteet, jotka ratkaisevat toimivuuden pitkällä aikavälillä
Maaritilän ja puunsuojan ostaja etsii usein vastausta käytännön kysymykseen: mikä suoja sopii juuri tähän paikkaan? Seuraavat periaatteet nousevat vahvasti suomalaisista kaupunkiohjeista ja yleisistä puuistutusohjeista:
Sijoitus ja kiinnitystapa määräytyvät usein pintarakenteen mukaan. Metallinen runkosuoja voidaan kiinnittää maaritilään tai perustaa suoraan maahan kasvillisuusalueella. [6] Päällystetyillä alueilla puunsuoja toteutetaan tyypillisesti maaritilällä asennuskehikkoineen ja runkosuojineen. [4]
Korkeus ja tilavuus on mitoitettava niin, että puun runkosuoja ottaa osumat vastaan, mutta ei aiheuta puulle kasvun aikana ongelmia. Vantaan ohjeistus antaa hyvin konkreettisen “normaalialueen”: rungonsuojat ovat yleensä 1–1,5 metriä korkeita. [6] Toisaalta jyrsijätorjuntaan liittyvässä puistopuuohjeessa korostetaan, että runkosuojan tulee olla sisähalkaisijaltaan hieman runkoa suurempi ja korkeudeltaan sellainen, ettei jyrsijä ylety sen yli edes lumisena aikana (kuitenkin vähintään 1 m). [21]
Kasvuvaran merkitys on myös suuri: runkosuojien (ja myös tuentaratkaisujen) tulee olla tilavia, jotta rungolla on tilaa kasvaa koko elinkaarensa ajan. [22] Tämä on tärkeä sekä puun terveydelle että kunnossapidolle: liian “tiukka” suoja muuttuu nopeasti riskiksi, ja voi pitkällä aikavälillä vauritoittaa puuta.
Kuormitusluokka on maaritilöissä kriittinen. EN 124 -sarjan logiikka kuvastaa kuormituskäyttöä eri ympäristöissä (jalankulkualueista ajoratoihin ja erittäin raskaisiin kohteisiin). Standardikuvauksessa kuvataan luokkien soveltuvuusalueet vähintään A15–F900 -tasolle (jalankulku/polkupyöräalueet → pysäköintialueet → ajoradat → korkeat pyöräkuormat). [23] Tektar kertoo omissa maaritilätiedoissaan mallikohtaisesti kuormitusluokkia (esimerkiksi B125 tietyille malleille) ja suunnitteluperiaatteen EN 124 -vaatimusten suuntaan ajoneuvo- ja jalankulkualueilla. [24]
Yhteensopivuus (maaritilä + kehikko + runkosuoja) on arjessa usein tärkeämpää kuin yksittäinen tuotekortti. Suosituksissa todetaan nimenomaisesti, että rungonsuojan ja maaritilän tulee sopia yhteen teknisesti ja esteettisesti, ja siksi ne on hyvä valita saman valmistajan tuotteista. [17] Tämä on osa “ostajan riskienhallintaa”: vältetään työmaalla sovittelua, turhia lisäosien hankintaa ja epätarkkoja kiinnityksiä.
Asennus ja ylläpito, joilla vältetään yleisimmät ongelmat
Hyvä puunsuojaratkaisu on “huomaamaton”: se ei liiku, ei hankaa runkoa, ei sisällä vaarallisia rakoja, eikä ala vuosien mittaan kuristamaan puuta. Nämä ovat juuri niitä asioita, joista kaupunkien kunnossapito joutuu maksamaan, jos ne unohdetaan.
Asennuksessa kriittistä on korkotaso ja suoruus. Tektarin maaritilän asennusohjeessa korostetaan kasauspulttien asteittaista kiristystä ja säätöpulttien käyttöä niin, että ritiläosat saadaan samaan tasoon ja suoraan ennen lopullista kiristystä. [25] Tämä on yksinkertainen, mutta käytännössä tärkein vaihe, koska vinous lisää liikettä ja liikkuva rakenne aiheuttaa helposti lisävaurioita eikä kestä aikaa yhtä hyvin kuin suora rakenne (esteettisestä puolesta puhumattakaan.
Runkosuojan kiinnityksessä tärkeintä on suunniteltu kiinnitystapa. Esimerkiksi Classic-malli kiinnitetään neljällä ruuvilla maaritilään, ja Putki 400 -mallista on olemassa versio josta löytyy törmäyskuormia “pehmentävä” jousikiinnitys. [26] Jos asennuskohteessa käytetään huoltoajoneuvoja, talvikunnossapitoa tai suuria törmäysriskejä on olemassa, joustava tai erittäin tukeva kiinnitys auttaa pitämään puunsuojan toiminnassa ilman, että törmäys siirtyy puuhun asti.
Ylläpidossa kaksi asiaa nousee esiin viranomaisohjeista. Ensiksi: suojaukset vaativat jatkuvaa silmälläpitoa, ja vinot/vaurioituneet kalusteet voivat aiheuttaa vakavia vaurioita rungoille. [6] Toiseksi: rungonsuojan tulee olla avautuva, jotta se voidaan tarvittaessa vaihtaa puuta vahingoittamatta. [6]
Maaritilöissä on lisäksi yksi klassinen “hiljainen riski”, joka kannattaa huomioida tarkasti: puunsuoja tai maaritilä voi kuristaa rungon, jos ritilän keskiaukkoa ei suurenneta (esimerkiksi rengasosaa poistamalla) rungon kasvaessa; tällöin ravinteiden kulku voi häiriintyä ja puu voi kuolla. [14]
Lumityöt (etenkin suurilla koneilla), siimaleikkurit ja ruohonleikkurit voivat aiheuttaa vakavia vaurioita puulle, mikäli puuta ei ole asianmukaisesti suojattu puunsuojalla. Em. koneiden tai työkalujen aiheuttama vaurio voi muodostaa “sisäänkäynnin” tuholaisille ja taudeille, ja jos vaurio kiertää rungon ympäri, puu voi kuolla nopeasti, koska puun sisäinen kuljetusjärjestelmä katkeaa. [2]
Visuaalisuus, kaupunkikuva ja pintakäsittelyt, joilla suojasta tulee osa ympäristöä
Metallinen runkosuoja ja maaritilä ovat myös näkyvä osa kohteen arkkitehtuuria. Tämä on tärkeää, koska kaupunkitilan “kalustemainen” ilme vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja hyväksytään suunnitelmiin ja hankintoihin. Hyvin valittu pintakäsittely ei ole vain “kestävä”, vaan se on myös osa ylläpitotaloutta ja yhtenäistä kaupunkikuvaa. Tektarin asiakkaille voidaan toimittaa rungonsuojat valituissa RAL-väreissä ja suunnitella ne yhteensopiviksi maaritilöiden kanssa. [28]
FAQ puiden suojaamisesta kaupunkiympäristössä
Mikä on puun runkosuoja ja mitä se suojaa?
Puun runkosuoja on rungon ympärille asennettava suoja, joka vähentää mekaanisia kolhuja ja hiertymiä (esimerkiksi talvikunnossapidon, jalankulun tai työkalujen aiheuttamia). Mekaaninen runkovaurio voi toimia porttina taudeille ja laholle. [30]
Kuinka korkea metallinen runkosuoja yleensä on?
Kaupunkiohjeissa metalliset rungonsuojat kuvataan tyypillisesti noin 1–1,5 metrin korkuisiksi, käyttökohteesta riippuen, mutta malleja löytyy jopa kahteen metriin. [6]
Mikä on maaritilä ja miksi se asennetaan runkosuojan kanssa?
Maaritilä (juuristosuojaritilä) muodostaa päällystetyssä ympäristössä kestävän ja turvallisen pinnan puun ympärille. Se suojaa istutusaluetta tiivistymiseltä ja mahdollistaa veden pääsyn juuristoon, ja runkosuoja täydentää kokonaisuutta suojaamalla rungon. [32]
Voiko maaritilä vahingoittaa puuta?
Kyllä, jos ritilän keskiaukkoa ei suurenneta rungon kasvaessa: ohjeistuksessa todetaan, että ritilä voi kuristaa rungon (girdling), jolloin ravinteiden kulku häiriintyy ja puu voi kuolla. Siksi huolto ja kasvun huomioiva mitoitus ovat olennaisia. [14]
Voiko puunsuojan asentaa jo istutetulle puulle?
Kaupunkimalleissa tämä on mahdollista, kun järjestelmä on suunniteltu avattavaksi: puunsuoja voi koostua kannatinkehikosta, maaritilästä ja runkosuojasta, ja se voidaan asentaa myös aiemmin istutetulle puulle. [18]
Tarvitseeko runkosuoja huoltoa?
Kyllä – vaikka pintakäsittely olisi kestävä, rakenteiden kuntoa pitää seurata. Kaupunkiohje painottaa, että vinot ja vaurioituneet suojat voivat aiheuttaa vakavia runkovaurioita ja että suojan tulee olla avautuva vaihdon mahdollistamiseksi. [6]
Tektarin TORKKI -rungonsuojat ja -maaritilät – miten ne liittyvät toisiinsa?
Useat Tektarin runkosuojamallit on tehty nopeasti kiinnitettäviksi maaritilöihin (esimerkiksi neljällä ruuvilla), ja maaritilävalikoimassa löytyy sekä kuormituskesto että käytännön lisäominaisuudet (kuten huoltoluukut/valaisinpaikat). [33]